Siis ilta on mennyt syödessä kuin pahimpaan nälänhätään. Olen väsyneenä sellainen pommi, että räjäytän koko potin kerralla. Tämä on toinen kerta karppausaikana, kun en saa syömistä loppumaan sitten millään. Tai siis nyt se kyllä loppui, kun laskin KK:ssa päivän kalorimäärän, joka on tähän mennessä 2700kcal.

Ei sinällään paha, kun peruskulutukseni on kai siinä 2300 tai vähän yli. Helpotti vähän, kun laskin nuo kalorit, alkoi nimittäin jo syyllisyys koko laihdutuksen tuhoamisesta kuiskutella takaraivossa. Siis haloo, kyllähän välillä kuka tahansa syö yli kulutuksen, ei sitä nyt niin vakavasti tarvitse ottaa! Jotenkin sen vaan tulkitsee epäonnistumiseksi, jos syö holtittomasti kerran kahdessa viikossa. No huh-huh, vinoutunut ajatusmaailma meikäläisellä, ja niin monella muullakin laihduttajalla.

Elämäähän tämä vaan on, ja aina on uusi huominen, jolloin voi aloittaa puhtaalta pöydältä, vaikka tämä päivä olisi mennyt kuinka mönkään. Rentoa painonhallintaa se Patrik Borg tuolla Kiloklubissa opettaa, ja siihen on näköjään meikäläisellä vielä jommonen matka. Pääasia on nyt tässä kriisissä se, että olen itselleni armollinen, enkä  jää tuntemaan syyllisyttä. Ja muistan seuraavalla kerralla, mitä liika väsymys teettää. Kyllä tämä tästä hyvin menee!